Päivät menee aina niin nopeesti, ettei muka ehdi kirjottamaan mitään mitä on saatu aikaseksi...

Eilen oltiin Arjan kanssa kentällä ottamassa tokoreenit sunnuntain oppien mukaan:) Vinskille siis kontaktiharjoituksia sivulla, samaan aikaan kentällä oli toinen koira touhuilemassa. Nää alkaa sujumaan:) Tosin nyt kentällä ei ollut häiriönä mitään merkkejä tai ruutua... Sitten seuraamista, nyt sujui hyvin. Sitten reenattiin muutamaan kertaan liikkeestä maahanmenoa, apujen kera tietysti. Luoksetulo, pikkasen autoin tulemaan suoraan eteen, kun jää helposti inasen vinoon. Sitten noutoa. Ihan vaan heitin kapulan muutaman metrin päähän ja siitä Visnki toi kapulan eteen luovutusasentoon. Tällä kertaa annoin sen olla edessä jonkin aikaa kapula suussa, ennen kuin otin kapulan pois. Yleensä kun tulee se otettua salamana koiran suusta. Loppuun vielä paikkamakuuta. Häiriönä edelleen kentällä pallon kanssa leikkivä koira, joka olikin tosi kiinnostava (tai siis varmaan se pallo oli kiinnostava). Puolentoista minuuti kohdalla kääntyikin lonkka-asentoon, niin päin, että oli helpompi kytätä sitä lentelevää palloa. Kävin sen suoristamassa ja otettiin vielä pieni pätkä.

Rexille ensin seuraamista. Ihan ok. Sitten liikkeestä istuminen. Ei onnistunut ekalla, joten uusinta ja nyt meni hyvin. Sitten vähän luoksetulon pysäytyksiä ja loppuun tunnari. Arja vei järjettömän määrän sinne vääriä hajustettuja kapuloita ja vein oman sinne joukkoon ja jäin itse kapuloiden viereen. Annoin käskyn oma ja koira lähti tulemaan kapuloille, haisteli suurta osaa kapuloista läpi, haisto oman ja toi sen saman tien. Nyt ei tullut mitään ylimäärästä hääräilyä kapuloilla. Jäin siis sen takia itse siihen kapuloiden viereen, että saan kieltää kaikki ylimääräset kapuloiden nostelut jne. Tosin tällä erää ei tarvinnut kun teki hienosti työt:)

Sunnuntaina lähdettiin Arjan ja lapukka Oonan kanssa Oripäähän Mäkisen Heikin tokon täsmäpäivään. Vinski siis mukana. Meillä oli ongelmana seuraaminen, liikkeestä maahan ja ruutu. Seuraamisessa siis ongelmana merkkien ja ruutujen kyttääminen, joten sillon ei tahdo seuraamisesta tulla yhtään mitään. Sillon kun niitä ei oo, niin liike sujuu ongelmitta. Sitten liikkeestä maahanmeno sen takia, kun se on juuri otettu työn alle, että onko siihen jotain hyviä vinkkejä. Ja ruutuun ihan se, että osaisi hakea sinne oikean paikan. Osaa kyllä mennä ruutuun (tai ainakin ruutua kohti), muttei ymmärrä siitä paikasta vielä mitään. No piti alottaa seuraamisella. Koira kyllä tuli sivulle ja kyttäs merkkiä ja hytky siinä vierellä, että anna lupa lähteä merkille. Ei kontaktista ja seuraamisesta tietoakaan. Sitten kun tajus, ettei pääse merkille niin käänsi katseensa ruutuun, että sinne sitten. Anna lupa mennä ruutuun. Vihdosta viimen saatiin se edes vilkasemaan mua (taisi mennä joku 15min). Nyt vaan siis kovasti kontaktiharjotuksia tekemään ja myöskin pikkuhiljaa eri häiriöissä vaatimaan se kontakti. Kun saadaan kontakti sivulla ollessa kuntoon (myös merkkien ja ruutujen ollessa läsnä), niin seuraaminen alkaa sujumaan. Eli siis osaa kyllä kontaktin ja seuraamisen, mutta en oo vaan osannut vaatia sitä ja koira on hoksannut, että on paljon kivempaa kytätä merkkejä, jos vaikka pääsis suorittamaan. Ja on kaiken lisäksi vielä kokeilu iässä. Eiköhän se siitä. Liikkeestä maahanmenoa ei päästy kokeilemaan seuraamisesta, kun se seuraaminen ei nyt onnistunut. Saatiin kyllä hyvät ohjeet siihen, mitä kotona tehdään. Sitten otettiin vielä ruudun paikan reenaamista. Nyt oli koira elementissään:) Eli kävin taputtamassa käsiä ruudussa, tulin lähettämään koiran ja pysäytin sen ruutuun ja tulin itse palkkaamaan sen ruutuun. Tää tuntu ihan hyvältä systeemiltä:) Tosi paljon muutenkin sai ajateltavaa omaan reenaamiseen kun katseli toisten koirakoiden suorituksia. Kannatti mennä:)

Illalla sitten tietysti piti heti ottaa kontaktireeniä ja se lähti sujumaan ihan kivasti:) Rexillä otin myös tunnarin hajustamattomilla kapuloilla ja tuli oma:)

Ke 25.4 Vinski pentu täytti vuoden. Suuret onnittelut pentu-koiralle:) Äkkiä se aika menee, juuri se oli vasta tällanen...

Edellisenä viikonloppuna oltiin siellä Ojansivun Niinan ja Kuusiston Sirpan jälkiopeissa. Se tuli kyllä tarpeeseen ja täytyy sanoa, että nuo naiset kyllä tietävät mistä puhuvat. Huomaa, että sitä jälkikokemusta heiltä löytyy:) Eli siis, Vinskiltä vallan namit pois jäljeltä, kun ei tykkää niitä sieltä syödä ja kepeistä tehdään se palkitseva juttu jäljellä. Eli siis koira jäljestää kepiltä kepille. Jos nousee nenä maasta, niin itse pysähdyn ja matkaa jatketaan taas kun koira alkaa jäljestämään. Kun tehtiin tällanen harjotus, oli Vinski alkuun vähän hämillään, mutta päästiin kuitenkin jäljestämällä kepiltä kepille. Nyt on tehnyt näitä pari kertaa itsekseni, ja alkaa koirallakin olla jo ideaa hommasta. Ainakin innoissaan lähtee jäljelle:)

Ollaan me tässä muutakin puuhailtu, mutta ei nyt jaksa tarkkaa selostusta tehdä näin pitkän ajan takaa...